Probiootit ovat terveen suoliston hyödyllisiä bakteereita, joiden on osoitettu stabiloivan suolen limakalvon lisääntynyttä permeabiliteettia, edistävän suoliston puolustusvasteiden kypsymistä, muokkaavan ravinnon antigeeneja haitattomiksi, tasapainottavan immuunireaktioiden välittäjäaineiden tuotantoa sekä hillitsevän tulehdusvastetta. Tutkittujen probioottien vaikutukset suolistossa tunnetaankin jo varsin hyvin, ja näyttöön perustuvat katsaukset ja suositukset osoittavat optimaaliseksi probioottihoidon kohteeksi pikkulasten akuutin ripulitaudin, etenkin rotavirusripulin. Koska vaikutusmekanismit osuvat allergian kehittymisen ytimeen, on ymmärrettävää, että suolistoa affisoivat allergiat, kuten ruoka-allergia ja atooppinen ihottuma (ihon ja suoliston läpäisyesteen ja bakteeriston häiriöt), ovat allergiatutkimuksen kohteena. Tutkimuksissa pyritään selvittämään, voidaanko probioottisilla bakteereilla hillitä allergista tulehdusvastetta. Suoliston mikrobistoon vaikuttaminen probiooteilla hyödyttää etenkin lapsia, jotka eivät ole täysimetettyjä tai joiden mikrobikolonisaatio on poikkeava, kuten ennenaikaisesti tai keisarinleikkauksella syntyneillä.

Useat interventiotutkimukset eri maissa ovat osoittaneet varhaisen probioottihoidon turvalliseksi ja hyödylliseksi allergiavaarassa olevalle lapselle. On huomioitava kuitenkin, että vaikutukset ovat kantakohtaisia, ja eri kantojen yhdistelmien käyttö ja ravintovalmisteen laatu vaikuttavat lopputulokseen. Meta-analyysit ja systemaattiset katsaukset ovat kuitenkin yhdistäneet eri kannoilla, eri väestöissä, eri potilasryhmissä ja erilaisilla ravintovalmisteilla tehdyt tutkimukset, mutta jättäneet järjestelmällisesti kliinisessä tutkimuksessa käytetyn kannan tai kantojen uuden yhdistelmän “probioottisuuden” varmentamatta. Kaikki bifidobakteerit tai laktobasillit eivät ole probiootteja, vaan probiotti on kanta tai kantojen yhdistelmä, jolla on osoitettu kliininen hyöty tieteellisessä tutkimuksessa.

Välttämisruokavalioiden käytöstä ollaan suositusten tasolla siirtymässä terveellisen ja monipuolisen ruokavalion sallimiseen myös allergiaperheissä. Tämä ei kuitenkaan riitä. Tutkimustyön painopiste suuntautuu tällä hetkellä ravinnon ainesosien, kuten probioottien, terveysvaikutteisten ominaisuuksien selvittämiseen, jotta allergiaperheille olisi tulevaisuudessa laadittavissa suositeltavien ruoka-aineiden lista.

Erika Isolauri, LT
lastentautiopin professori
Turun yliopisto ja TYKS/lastenklinikka