Probiooteilla on monia tunnettuja ja todistettuja terveysvaikutuksia, mutta tutkijat eivät tyydy siihen, mitä nyt tiedetään. Halu ymmärtää asioita ja tehostaa tautien ehkäisyä ja hoitoja vie tutkimusta jatkuvasti eteenpäin ja uusille alueille. Itä-Suomesta löytyy ravitsemustutkimuksen huippuosaamista.

Ravitsemustutkijoita kiinnostivat aikaisemmin rasvat ja suola, nyt kuidut ja probiootit. Probiootit ovat houkutteleva hoitomuoto, koska ne ovat turvallisia, edullisia ja ne voidaan annostella osana normaalia ruokavaliota.

Probioottitutkimuksissa selvitetään olemassa olevien probioottikantojen sopivuutta sairauksien ennaltaehkäisyyn, oireiden lievittämiseen tai liitännäishoitona jonkin muun hoitomuodon tehon lisäämiseen tai haittavaikutusten lievittämiseen.

”Probiootteja pidetään yleisesti turvallisina, ja ravintolisinä niiden kanssa voidaan melko riskittömästi edetä nopeassa tahdissa kliinisiin tutkimuksiin”, kertoo FT, dosentti Pirkka Kirjavainen Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä.

”Emme keskity tutkimuksissamme uusien probioottikantojen etsimiseen vaan tutkimme suolistomikrobiston koostumuksen merkitystä erilaisissa sairauksissa ja toisaalta miten probioottien käyttö näissä vaikuttaa.  Tätä kautta saadaan kuitenkin myös selville mitä ominaisuuksia bakteereista tulisi etsiä haettaessa entistä tehokkaampia ja tiettyihin sairauksiin kohdennettuja probiootteja.”

Todennetut vaikutukset
Suuren osan probioottien vaikutuksista uskotaan välittvän paksusuolen kautta.  Probioottiset bakteerit edistävät terveyttä täydentämällä oman suolistomikrobiston toimintaa.

Probioottien ehkä parhaiten todennetut vaikutukset liittyvät erilaisten ripulitautien estoon ja niistä nopeampaan paranemiseen. ”Probiootit indusoivat suolen vasta-aineiden tuotantoa ja voivat vaikeuttaa patogeenien kasvua myös omalla toiminnallaan, kuten tuottamalla antimikrobiaalisia yhdisteitä”, Kirjavainen selventää. ”Olennaista on muistaa, että nämäkin vaikutukset on kunnolla osoitettu vain tietyillä probioottikannoilla”. Tieteellisin tutkimuksin on osoitettu probioottien hyödylliset vaikutukset mm. turistiripulin ja antibioottiripulin estossa.

Lisäksi probiootit voivat vahvistaa vastustuskykyä mm. hengitystieinfektioille.  Niiden on myös todistettu sitovan haitallisia, syöpää aiheuttavia aineita, ja onpa niitä käytetty myös allergian ehkäisyssä ja hoidossa.  Probioottien hyödyllisyyttä  rasva-aineenvaihdunnan parantamisessa ja paksu- ja peräsuolen syöpien ehkäisyssä on myös tutkittu, samoin käyttöä laktoosi-intoleranssin ja naisten urogenitaalisten tulehdusten hoidossa. Selvää näyttöä on myös probioottien vaikutuksista kroonisiin suolistosairauksiin, kuten ärtyvän suolen oireyhtymään. Vain pieneen osaan edellä mainituista on kehitetty probiootteja sisältävä valmiste.

”Periaatteessa probiooteilla voidaan vaikuttaa lähes kaikkeen, missä ihmisen omalla mikrobistollakin on roolinsa. Mikrobiston taas tiedetään vaikuttavan moneen asiaan, vaikka sen kokonaisvaltaista merkitystä ei vieläkään tunneta kunnolla.”, Kirjavainen toteaa.

”Probiootit edustavat elimistössä vain pientä osaa suoliston kokonaismikrobistosta, joten on mielenkiintoista, miten pieni määrä probiootteja voi ylittää muiden suolistossa elävien hyödyllisten bakteerien vaikutuksen”, toteaa Hannu Mykkänen, joka työskentelee ravitsemustieteen professorina Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä.

Pirkka Kirjavaisen mukaan siihen ei ole olemassa selkeää vastausta. ”Tutkituimmat probiootit saattavat hyvinkin olla jossain määrin erityisiä, koska ne ovat valikoituneet suuresta joukosta muita ns. hyviä bakteereja. Toisaalta suun kautta nautitut probiootit eivät ole omia vaan suoliston ulkopuolisia mikrobeja, mikä saattaa edesauttaa niiden vaikutusmahdollisuuksia erityisesti immunologisesti. Lisäksi ne pääsevät vaikuttamaan jo ohutsuolessa, jossa on vähemmän kilpailevia mikrobeja ja jossa niiden tiedetään kykenevän hetkellisesti muodostamaan valtamikrobiston. Lisäksi ohutsuoli on immunologisesti aktiivisempi kuin paksusuoli.”

Probiootit selviävät hengissä mahalaukun läpi kulkiessaan. Kirjavaisen mukaan se on ensimmäinen probiooteilla todennettava asia ja tieteellisen määritelmän mukaan edellytys sille, että bakteerikantaa voidaan kutsua probioottiseksi.

Tulevaisuuden probiootit
Mikrobeja ja immuunijärjestelmää tutkineen nobelistin Ilja Metchnikoffin kehittämä teoria siitä, että suoliston toksiset bakteerit vaikuttavat ikääntymiseen, on probioottien syntyajatus, sillä ne pidentävät elämää. Tähän teoriaan pohjautuen hän itse joi joka päivä hapanmaitoa.

Itä-Suomen yliopistossa on juuri valmistumassa tutkimus, jossa on tutkittu probioottien C-hepatiitin hoitoa tehostavaa vaikutusta ja saatu lupaavia alustavia tuloksia.

Maailmalla puolestaan lihavuus ja kaikki sen johdannaiset sairaudet ovat tutkijoiden mielenkiinnon kohteena myös mikrobistotutkimuksessa. Erityisesti amerikkalaiset ovat kunnostautuneet tällä saralla viime vuosina.

"Viime kädessähän lihavuus johtuu liiasta syömisestä suhteessa energian kulutukseen, muttasuolistomikrobistolla voi olla lihavuutta edistävä rooli ja toisaalta mikrobisto voi vaikeuttaa laihduttamista. Lihominen näyttäisi muuttavan mikrobiston koostumusta niin, että se kykenee vapauttamaan saamastaan ravinnosta enemmän energiaa ja lisää rasvojen varastointia”, Pirkka Kirjavainen selvittää. ”Mikrobisto voi myös vaikuttaa kylläisyyshormonien tuotantoon ja siis ainakin teoriassa vaikuttaa myös siihen , että henkilö syö enemmän. Aiemmin evoluutiossa kun ravinnonsaantimahdollisuudet ovat vaihdelleet nykyistä enemmän, tällaisen mikrobiston muodostuminen on varmastikin ollut selviytymisen kannalta edullinen.”

Kuurina vai jatkuvasti?
Vastustuskykyä vahvistavaa probioottivalmistetta voi hyvin käyttää kuurina esimerkiksi ennen etelänmatkaa.

”Kuurien ajoituksesta tai annostuksesta ei ole kunnon tutkimuksia, mutta probioottien käyttö olisi varmaankin hyvä aloittaa noin 2 viikkoa ennen matkaa, jotta puolustusvasteet ehtivät tehostumaan ja toisaalta jatkaa säännöllisesti, mielellään kaksi kertaa päivässä koko matkan ajan, jotta suolistossa pysyy mahdollisimman aktiivinen kilpailutilanne probiootin ja pesiytymistä yrittävän patogeenin välillä”, Kirjavainen neuvoo.

Samaa voi soveltaa myös ankarina infektiokausina, kuten syksyllä flunssakauden alkaessa. L. Casei -maitohappobakteerin on todettu tehostavan influenssarokotteen aikaansaamaa vasta-ainetuotantoa.¹

Kansainvälistä huippututkimusta
”Itä-Suomen yliopisto on laajalti arvostettu interventiotutkimusten tekijä kliinisen ravitsemustutkimuksen saralla”, kertoo Hannu Mykkänen ylpeänä ja syystäkin, sillä yliopisto on niittänyt kansainvälistä mainetta osaamisellaan. Kliinisen ravitsemustieteen yksikön tutkijat ovat mukana yhdessä Suomen Akatemian huippuyksiköistä ja kahdessa kolmesta Pohjoismaisesta ravitsemus- ja elintarvikealan huippuyksikössä.

Tavallinen kansakin on hyötynyt Kuopiossa tehdystä ravitsemustutkimuksesta. Kliinisen ravitsemustieteen tutkijat olivat keskeisesti mukana diabeteksen ehkäisytutkimuksessa (DPS), missä osoitettiin, että ruokavalion ja liikunnan avulla tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus saadaan puolittumaan. Kuopiolaisen ravitsemustutkimuksen ansiota on myös se, että kotimaisista viljoista kaura ei ole enää keliaakikon kiellettyjen ruoka-aineiden listalla.

¹ Boge T. et al. A probiotic fermented dairy drink improves antibody response to influenza vaccination in the elderly in two randomized controlled trials. Vaccine (2009), doi:10.1016/j.vaccine.2009.06.094