Allergiset sairaudet ovat yleistyneet teollisuusmaissa, ja ilmiö liitetään länsimaiseen elämäntapaan. Tällä tarkoitetaan pienentynyttä altistumista mikrobeille varhaislapsuudessa (hygieniahypoteesi) sekä muuttunutta ravintoa (ravitsemushypoteesi). Kummassakin hypoteesissa oletetaan, että lapsen omat puolustusmekanismit eivät kypsy allergiaa vastavaikuttamaan, koska elinympäristömme on tarvittavien altisteiden osalta köyhtynyt. Lapsi altistuu varhaisessa imeväisiässä enää harvoin sellaisille mikrobeille, jotka laukaisevat riittävän, allergista reaktiotapaa vastavaikuttavan immuunivasteen (hygieniahypoteesi). Länsimainen ravinto sisältää vastaavasti runsaasti rasvaa ja tämän rinnalla entistä vähemmän tuoreita hedelmiä ja vihanneksia (ravitsemushypoteesi). Ruokavaliosta saatavien ravintoaineiden määrä ja laatu voivat olla riittämättömiä allergisen tulehdusreaktion säätelyyn. Mikrobeja ravinto sisältää myös aiempaa niukemmin: perinteisen hapattamisen ruoan säilytyksessä ovat syrjäyttäneet pakastaminen, pastörointi, iskukuumentaminen ja sterilointi. Ruokavalio ja sen muuttuminen näkyvät myös äidinmaidon koostumuksessa: rasvahappojen, vitamiinien ja tulehdusta hillitsevien sytokiinien tasot eivät ole vakioita. Rintamaidossa on lapsen ruoansulatuskanavassa pilkkoutumattomia ravinnon aineosia, jotka lisäävät terveydelle edullisten bakteereiden, kuten bifidobakteereiden ja laktobasillien, kasvua ja aineenvaihduntaa suolistossa vaikuttaen ihmisen terveyttä edistävästi. Rintamaidossa on myös näitä bakteereita, ja lajien esiintymiseen ja rikastumiseen vaikuttavat rintamaidon muut tekijät siten, että esimerkiksi bifidobakteerien koostumus rintamaidossa poikkeaa suoliston vastaavasta.

Erika Isolauri, LT
lastentautiopin professori
Turun yliopisto ja TYKS/lastenklinikka