Allergiassa elimistön reaktiotapa ympäristön tavanomaisia antigeeneja eli vieraita valkuaisaineita kohtaan on muuttunut. Suurin antigeenialtistus saadaan ruuansulatuskanavan kautta, ja suoliston
imukudos onkin elimistön suurin immunologinen puolustusjärjestelmä. Kun elimistö kohtaa uuden antigeenin, immunologinen puolustus aktivoituu. Kohdatessaan uudelleen saman antigeenin terve elimistö säätelee tarkasti käynnistyviä immuunireaktioita. Syntyy normaali immunologinen tasapaino, johon kuuluu toleranssin kypsyminen tavanomaisille elinympäristön antigeeneille. Allergiassa näin ei tapahdu. Sen sijaan antigeenit laukaisevat immunologisen tulehdusreaktion, joka voimistuu ja ilmenee kohdeelimissä moninaisina oireina.

Varhaislapsuudessa limakalvojen puolustusjärjestelmä on epäkypsä. Antigeenin puutteellinen käsittely ja immuunireaktioiden välittäjäaineiden tasapainottomuus ohjaavat immuunivastetta tulehdusvasteeksi. Jatkuva paikallinen herkistyminen ja toistuvat tulehdusreaktiot voimistavat antigeenin tarjontaa epätasapainossa olevalle immuunijärjestelmälle. Vastasyntyneen lapsen immuunijärjestelmä suosii siten allergista reaktiotapaa, mutta limakalvojen puolustusmekanismit toimivat tehokkaana vastavaikuttajana. Elimistön puolustusmekanismit taas kypsyvät luonnollisten antigeenikontaktien kautta. Näitä ovat esimerkiksi suoliston bakteerikasvuston muodostuminen ja ravintoaineet. Tästä seuraa ristiriita: allergian kehittyminen edellyttää kontaktia antigeenin kanssa, mutta sitä edellyttää myös terveen immuunivasteen, toleranssin, kypsyminen. Antigeenin annostelua siis tarvitaan, mutta jatkuvaa tulehdusreaktiota ei

Suojaa rintaruokinnasta
Toistaiseksi paras ongelman ratkaisu on rintamaito. Varhainen yksinomainen rintaruokinta annostelee antigeenit muokattuina monien tulehdusta hillitsevien tekijöiden seoksessa. Rintaruokinnan suoja perustuu ravitsemuksellisiin tekijöihin, vasta-aineisiin ja muihin suojatekijöihin sekä suoliston normaalia bakteerikasvustoa ylläpitäviin ominaisuuksiin. Lapsi altistuu rintaruokinnan kautta äidin nauttimille ravintoaineille, mutta saa ne parhaassa mahdollisessa muodossa: äidin suolisto on ne muokannut ja rintamaito vahvistaa samanaikaisesti limakalvojen puolustusmekanismeja. Keskeistä säätelyssä on immuunivasteessa käynnistyvä sytokiinituotanto ja sen tasapaino. Merkittävää on, että suoliston mikrobialtistus, kolonisaatio, ja suoliston immuunijärjestelmän kypsyminen tapahtuvat samanaikaisesti.

Erika Isolauri, LT
lastentautiopin professori
Turun yliopisto ja TYKS/lastenklinikka