Probiootit tunnetaan elävinä mikrobeina, jotka tasapainottavat ruoansulatuskanavan mikrobistoa ja joilla on edullisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Tulevaisuudessa tämä kuva voi olla hyvinkin erilainen. Probioottitutkimukselta odotetaan paljon laajempaa näkökulmaa ihmisen elimistön mikrobeihin- kuin mitä nykyinen suolistoon painottuva tutkimus on.

”Probiooteilla voi olla rooli myös elimistön hyvin eri paikoissa syntyvien tulehdusten torjujina. Esimerkiksi probiootit voivat olla suun, nielun, keuhkojen, naisten synnytyselinten, ihon ja vatsalaukun mikrobiston tasapainottajia”, sanoo professori Per Saris Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Probiootit kulkevat suolistossa tiettyihin kohtiin ja toimivat siellä. Ne eivät jää pysyvästi suolistoon. Tutkimukselleonkin haastetta siinä, miten probiootit päätyisivät juuritiettyihin spesifeihin kohtiin elimistössä, jotta niiltä voidaan odottaa terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Pitkä suolisto ja se, että suoliston eri kohdat ovat erikoistuneet eri toimintoihin, tekee hankalaksi myös arvioida, missä tarkalleen probioottien toivottu vaikutus syntyy ja voisi syntyä.

”Lisävaikeutta tuo vielä se, ettei probioottitutkimuksessa yleensä tiedetä varmasti, miten probioottien vaikutukset syntyvät, toteaa Per Saris ja jatkaa, että näiden mekanismien selvittäminen on tulevaisuuden haaste”.

Jos probioottitutkimus etenee, voitaisiin jatkossa nähdä myös ”täsmäprobiootteja”, joissa probiootteihin lisättäisiin haluttuja ominaisuuksia. Näitä voisivat olla vaikkapa kyky sitoutua juuri haluttuun kohtaan suolistossa ja vaikuttaa siellä, tuottaen esimerkiksi kylläisyyden tunteeseen vaikuttavia signaaleja tai B12-vitamiinitasoa parantavia viestejä.

Saatetaanpa tulevaisuudessa nähdä myös sovelluksia, joissa probioottien mukana syöpään sairastuneen potilaan elimistöön lähetetään syöpäkudokseen vaikuttavia itsemurhasignaaleja.